torstai 20. helmikuuta 2014

Kluuvi Gallery Article for HS

Here is an article offered for Helsingin Sanomat, the main daily newspaper in Finland, on Kluuvi Gallery`s future and Helsinki`s art museum scene.

Since the paper did not publish the text before the meeting, I decided to attach the original text here unshortened (in Finnish).

I graduated as Master of Music from the department of Arts Management (international) submitting my MA thesis on 14.6.2013. The thesis deals with the effects of the economic crisis on two interesting, prominent contemporary affiliate art museums in two different countries and art funding systems: MoMA PS1, New York and Museum of Contemporary Art Kiasma, Helsinki. During five years, I interviewed staff & leadership of the two museums as well as other experts in the field of museum studies and museology in Finland and the U.S.
The research can be found at Siba eThesis data base here.

Kluuvin galleriasta voi tulla yleisömagneetti

 Helsingin taidemuseon johtokunta käsittelee keskiviikkona historiallisen Kluuvin gallerian toimitilojen lakkauttamista ja gallerian siirtoa Tennispalatsin tilojen yhteyteen. Valmistelu tehtiin lyhyellä varoitusajalla hiihtolomaviikon alla. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ainutlaatuinen tila on toinen Suomessa varta vasten taiteelle rakennettuista gallerioista. Sen merkitys etenkin debyyttiään tekeville taiteilijoille on ollut kiistaton ja taiteilijalista nimekäs. Tuoreessa muistissa on hiljattainen museon Meilahden tiloista luopuminen, jossa kunnollista kuntokartoitusta homevaurioista ei ollut tehty. 

Taidekentällä pohditaan, ollaanko menossa Guggenheim edellä puuhun. Onko taidemuseo tekemässä hätiköityä päätöstä, ja millä perustein? Otetaanko kaavaillussa siirrossa riittävällä tavalla huomioon kentän todelliset tarpeet ja tilan historiallinen arvokkuus sekä merkityksellisyys helsinkiläiselle taidekentälle, vai pelkkä paine kävijöistä? Kluuvin gallerian syrjäinen sijainti Kauppatorin kupeessa sekä tilan huono tavoitettavuus on koettu ongelmallisen. Millä tavalla johtokunta näkee, että Helsingin keskusta on sijaintina syrjäinen?

 Todellinen ongelma lienee siinä, että Tennispalatsi sijaitsee Helsingin kaupallisessa keskustassa, kun taas Kluuvin galleria erillään sen historiallisessa osassa. Galleria on myös esittänyt museon linjasta poikkeavaa kokeilevampaa taidetta, jota ei ole usein nähty sen päänäyttelyissä. Tämä on monipuolistanut taidekenttää. Näyttelyt on koettu niin ammattikunnan kuin kriitikoidenkin taholta poikkeuksetta korkealaatuisina. Nuorelle taiteilijalle Kluuvi on meriitti, josta ponnahdetaan suuren yleisön tietoisuuteen sekä työllistytään myöhemmän teosmyynnin kautta. Sekä tila että sen taide edustavat ykkösluokan suomalaista, kansainvälistä taidetta. Kentällä ihmetellään nyt museon halua luopua sen lippulaivasta.

 Museo on epäonnistunut tilan markkinoinnissa & tiedotuksessa kategorisesti vuosikaudet. Nyt sillä on tilaisuus korjata tilanne. Elämystalouden ja kävijämäärien paineessa voi olla myös etua erilaisesta strategiasta - satsaamisessa historialliseen ja arvokkaaseen taiteen tilaan, joka uudistuu raikkaan markkinoinnin keinoin. Miksi rakennuksen piha on täysin hyödyntämättä? Eikö sinne voisi vaikkapa PS1:n ensi kesän vetonaulasta, itsensä hävittävästä jättimäisestä arkkitehtonisesta sienitornista, mallia ottamalla rakentaa jotakin, joka kesäsesongin mentyä katoaa? Mikä olisikaan parempi vetonaula suurelle yleisölle, hienompaa markkinointia tai upeampi allegoria seinättömälle taiteelle? Banneri-ideoilla kilpaillaan jo sosiaalisessa mediassa. Galleriaa halutaan nyt vilpittömästi auttaa. 

Tutkimuksessani talouskriisin vaikutuksista nykytaiteen museoihin tarkastelin viiden vuoden ajan keinoja, joita kaksi museota, MoMA PS1 New Yorkissa sekä Kiasma Helsingissä löysivät kriisistä selviytymiseen. USA:ssa museo hyödynsi talouspaineissa paikallisen kentän nuoret tekijät, ja rakensi sille kokonaan uuden, menestyksekkään museokonseptin. Kansainvälisten kiertonäyttelyiden sijaan paikallinen taide oli sille valttikortti, jota ei kannatanut yksinkertaisesti heittää menemään. Molemmat museot löysivät hyviä ja ansiokkaita ratkaisuja. Tutkimuksesta ilmeni samalla, että Suomesta puuttuu perinteisesti lähes kokonaan vuorovaikutus museoiden ja kentän välillä. Tarvitaan enemmän välittäjiä. Kävijämäärien lisäksi museon menestykselle yhtä tärkeä on tekijä, sisällöntuottaja. Taiteilija kun on se henkilö joka tänä päivänä luo museon näyttelyille sisällön, tason, jota se pääsylipputulojen muodossa kauppaa.

Guggenheim ja museokentän ravistelu uusilla tulokkailla ovat aiheuttaneet Suomessa ennennäkemättömän kilpajuoksun resursseista ja kävijöistä. Jo ennestään rahoituspaineissa pinnisteleville museoille valtionhallinnon tuen kohdistaminen kävijämagneeteille on varmasti kova sisällöllinen haaste. Kävijämäärien lisäämiseen tähtäävä näyttelypolitiikka ei kuitenkaan saa merkitä lyhytnäköistä ja arvaamatonta taiteen areenojen alasajoa. Paine tulisi kohdistaa kiinnostavampaan taiteeseen ja sen onnistuneeseen markkinointiin. Kluuvin gallerialla on huikea potentiaali nousta ammattikentän arvostuksesta suuren yleisön magneetiksi elvyttämällä tila koko loistoonsa.

Hanna Ojamo
Kirjoittaja on taiteen ja taidehallinnon maisteri, jonka talouskriisin vaikutuksia nykytaiteen museoissa käsittelevä maisterintutkielma (engl.) tarkastettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.6.1013.